Tämä talvi oli poikkeuksellinen, niin kovien pakkasten, kun lumen paljouden puolesta. Myös eläimet yllättivät meidät synnyttämällä pienokaisensa pahimpien pakkasten aikaan. Ehkä ne olivat saaneet tarpeekseen pitkästä talvesta ja päättivät vauhdittaa kevään tuloa ja piristää meitä lapsillaan.
Ensimmäisenä syntyi pieni kili, jonka emä valitettavasti menehtyi synnytyksessä. Tämä pikku kili pääsi ihmisten hoiviin ja pääsi asustamaan ihan oikeaan ihmistaloon, jossa sitä pystyttiin hoitamaan ja valvomaan jatkuvasti. Koirammekin osallistuivat sen hoitoon. Pian tämän kilin jälkeen tuli kaksi kiliä lisää ja muutaman päivän päästä vielä yksi kili. Nämä synnytykset sujuivat mallikkaasti, kuten myös pikku karitsan, joka tosin löytyi keskeltä pihaa. Se vietiin talliin lämmittelemään ja pian se olikin enonsa lämpimän villan seassa. Nämä kaikki saivat emonsa hellää hoitoa ja kasvoivat nopeasti. Pian tulikin aika laajentaa reviiriä ja ne pääsivät tutustumaan tallin käytävään, ensin varovasti ja sitten ne jo kisailivat kilpaa siinä. Säiden lämmettyä hieman pääsi tämä katras ulkoilemaan ihan ulos asti. Jälleen ne laajensivat varovasti ympäristöään, mutta pian ne jo kilvoittelivat siitä, kuka kiipeää korkeimmalle suuren lumivuoren huipulle. Voimiaan on hurjan hauska mitata keskinäisissä puskemisleikeissä. Mikäli maltat pysyä paikallasi nämä pikkuiset kilpailevat siitä, kuka saa loikkia sylissäsi. Pieni orpo kili pääsi voimistuttuaan tutustumaan muuhun laumaan. Aluksi se aristeli isompia lajitovereitaan, sillä eihän se ollut päässyt niitä aikaisemmin näkemään, mutta pian sekin harjoitteli puskemista muiden kilien kanssa. Toisinaan se sai tarpeekseen lajitovereistaan ja lähti seuraamaan päättäväisesti Happy ja Fjonkka koiria, sillä ne olivat sille tutumpia. Toistaiseksi se viettää vielä yönsä ihmisten parissa, kunnes se kasvaa tarpeeksi isoksi pärjätäkseen vahtimatta muiden kanssa.
Karitsa on näistä kaikkein rohkein, se tutusti Pusu-possuumme sen nukkuessa. Karitsa hyppeli sen päällä ja veti korvasta. Kun väsymys iski, meni se Jaakko-kukon kanssa nukkumaan samaan koriin.
Kanimme ovat saaneet poikasia, niitä on kaksi eri pentuetta ja ne ovat mitä suloisempia, niitä pääsee silittelemään, mikäli pyydät henkilökunnalta lupaa siihen. Nämäkin pikkuiset kisailevat keskenään ja kisailevat keskenään, siitä kuka loikkaa pisimmälle tai korkeammalle. Toisinaan ne myös kisaavat samasta porkkanapalasta juosten kilpaa ympäri häkkiä. Väsyessään ne käpertyvät samaan kasaan nukkumaan, jolloin ne ovat yhtä suurta karvapalloa.
Zoma kissa sai pennut vähän aikaa sitten, ne ovat vielä ihan pieniä ja niiden silmät ovat vasta aukeamassa. Pennut nukkuvat, syövät ja kasvavat vielä. Pain nekin aloittavat ympäristön tutkimisen ja keskinäisen kisailun. Niihinkin pääsee tutustumaan henkilökunnan kanssa, kunhan ne vielä kasvavat muutaman viikon.
Kannattaa tulla tutustumaan eläinlapsiin pian, sillä ne kasvavat kovaa vauhtia koko ajan.
 |
| Pikku kilit. |
 | ||||||
Pikku kilit leikkimässä.
|
 |
| Toinen kani pentue, silmien avaus vaiheessa. |
 |
| Hiukan vanhempana. (Toisesta pentueesta lapsi ja äiti.) |
 |
Neljä pientä kissanpentua. |
