Ulla Taalasmaa ja Tale

Ulla Taalasmaa tuli meille alun perin pääsiäistipuksi. Ullalla on lapsi, joka nimettiin Taleksi. Ulla ja Tale asuivat aluksi häkissä, mutta pian Ulla teki selväsi, ettei se halunnut olla mikään häkkikana ja ne siirrettiin isoon avoimeen karsinaan kanien seuraan. Pian Ulla lensi sieltä pois ja kulki missä itse halusi. Se otti paikan haltuunsa ja oli erittäin seurallinen. Se seurasi jokaista liikettämme ja kulki perässä vahtimassa karsinoiden siivoamista ja työn jälkeä. Tästä se sai nimensä Ulla Taalasmaa, tuttavallisemmin Ulla, joka esikuvansa tavoin tunkee nokkansa joka paikkaan. Kevään edetessä se laajensi reviiriään ulos ja kävi tarkastamassa myös siellä kaikki paikat. Tale sai paljon huomiota ja se oppi olemaan kädellä ja nauttimaan silityksistä. Se lensi lasten olkapäille ja erityisesti se tykkäsi lapsista joilla oli tupsupipo. Tale oppi lentämään pois karsinasta ja se sai vapaasti liikkua siellä missä halusi. Tosin se ei liikkunut ihan niin laajasti, kuin Ulla. Tale viihtyi erittäin hyvin kanien seurassa ja palasi sinne kerta toisensa jälkeen. Kevään edetessä isommat kanat päästettiin ulkoilemaan vapaasti. Ulla lyöttäytyi näiden kanojen seuraan ja meni toisinaan myös kanataloon nukkumaan niiden kanssa. Toisina öinä se tuli Talen kanssa nukkumaan karsinoiden päälle. Ulla käy aina välillä tervehtimässä hevosystäväänsä Aickaa sen karsinassa ja Tale nukkui Mio-ponin selässä. Lopulta myös kanit siirrettiin ulkotiloihin ja Tele oli aika yksinäinen, koska Ulla oli ulkona kanalaumassa ja kanit oli ulkona häkissään. Eräänä yönä kanit olivat karanneet ja Tale oli mennyt omatoimisesti niiden häkkiin. Häkissä oli muutama kani jäljellä, kaikki kanit saatiin kuitenkin kiinni ja niin Tale sai jäädä kanihäkkiin. Muutaman viikon päästä Tale tuli kuitenkin levottomaksi ja se pääsi ulos häkistä. Edelleen se tuli yöksi talliin nukkumaan, kunnes se löysi Väiski-kanin joka asuu pihallamme vapaana ja lyöttäytyi Väiskin seuraan. Talesta voikin sanoa, että se on kana I:llä (kani). Molemmat ja voit nähdä nämä onnelliset vapaat kanat pihallamme.

Telen, Väiskin ja Ullan yhteinen aamupala hetki.

Ulla ottamassa aurinkoa.

Tale

Väiski ja Ulla

Väiski ja Tale

Aino ja Tale

Raita tuli taloon

Raita on portugalinvesikoira, joka päätyi meille sattumalta.  Ennestään meillä on Zin-Zin työkoirana, joten emme halua asiakkaiden ottavan siihen kontaktia. Trindi vahtii pihaamme öisin kettujen varalta ja on erittäin omapäinen tapaus. Parhaimmillaan se kulkee vieraidemme kanssa, mutta jos Trindiä ei huvita näyttäytyä se saattaa pysyä piilossa koko päivän. Fjonkka meni kasvattajan luokse synnyttämään pentuja ja Happy koira masentui ilman Fjonkkaa. Se kaivoi kuopan pöydän alle ja mökötti siellä. Vieraamme kyselivät koirien perään, joten asialle piti tehdä jotain. Niinpä aloimme tutkia koira tarjontaa netistä. Löysimme ilmoituksen pienestä koirasta, jota tarjottiin sijoituskoiraksi. Soitimme kasvattajalle kysyäksemme, onko pentu vielä vapaa ja voiko sen nähdä? Seuraavana päivänä he tulivat käymään pieni karvapallo kanssa. Sen veli näytti hyvältä ja se oli ryhdikäs, joten päätimme antaa pienelle karvapallolle mahdollisuuden. Seuraavaan päivään mennessä pieni koira oli hurmannut meidät kaikki, paitsi pikku Happyn joka murjotti entistä enemmän. Parin päivän päästä Happy suostui salaa leikkimään uuden tulokkaan kanssa ja pian niistä tuli erottamattomat ystävät.

Karvapallolla on toki nimikin. Sen nimi on Raita. Nimensä se on saanut raidan mukaan joka sillä oli syntyessä, tosin nyttemmin sitä raitaa on hankalampi löytää.

Raita sopeutui hyvin muuhun laumaan. Fjonkka on palannut kotiin synnytettyään 12 pentua! Raita on ottanut oppia isommista koirista. Se on oppinut niiltä miten lampaita sekä muita eläimiä hoidetaan ja pestään. Toisinaan kolme koiraa pesee yhtä lammasta ja lammas makaa onnellisena paikallaan nauttien huomiosta. Välillä tuntuu, että lampaat luulevat olevansa koiria.

Raita rakastaa metsälenkkejä hevosten kanssa. Metsässä se viilettää tuulispään lailla. Hauskinta on, kun päästään pellolle. Siellä on tilaa leikkiä Happyn kanssa. Tosin Happyllä on vaikeuksia pysyä Raidan perässä lyhyillä jaloillaan.

Raita rakastaa vettä ja vesileikkejä yli kaiken. Se ui missä tahansa, kuten lehmien ja hevosten juoma saaveissa. Se hyppää saaviin kokonaan. Kerran eräs astia oli jäässä, joten Raita ei päässytkään uimaan. Tämä hidasti Raitaa vain hieman. Se otti vauhtia ja hyppäsi tasajalkaa jään päälle, niin että jää hajosi ja Raita pääsi uimaan. Se sukelsi toisessa astiassa, niin että sen takajalat vain näkyivät ja meidän piti nostaa se sieltä pois. Odottelemme innolla kesää, jotta pääsemme uimaan sen kanssa ihan oikeasti.

Raidalla on aina uusia kujeita mielessä, se haluaa kantaa esineitä suussaan. Mikäli joku tavara katoaa, voi olla aika varma, että Raita on vienyt sen jonnekin piiloon. Raidan elämänilo on uskomaton, se on aina onnellinen ja se osaa jopa nauraa. Se kiemurtelee onnesta, jos se saa vähänkin huomiota ja se on ihan kaikkien kaveri.

Raita

Raidan leikki hetki.

Vesi on niin ihanaa, jopa joulukuussa.

Ystävykset Raita ja Happy.

Raita pitää lumileikeistä.